Kun Puumalassa ei ollut
maanteitä, pitäjiltä tultiin laivalla kirkolle toimittamaan kauppa- ja
pankkiasioita lauantaisin ja kirkkoon sunnuntaisin. Lauantaisin käytiin myös
pappilassa ilmoittautumassa ripille. Monessa talossa kirkolla tarjottiin
yösijaa laivoissa kulkeville. Peti tehtiin talon puolesta, mutta matkalaisilla
oli omat eväät mukana pajukorissa. Saattoi siitä tulla taloonkin tuliaisia,
niin että hyvinkin opittiin tietämään millaisia piirakoita mistäkin talosta
tuli pitäjiltä. Nuoriso tuli usein jo lauantaina tansseihin, yöpyi kirkolla ja
meni sunnuntaina kirkkoon. Majoitusperheessä ei voinut mennä nukkumaan ennen
kuin laivat olivat saapuneet – jos vaikka tulisi yöpyjiä. Esimerkiksi Summasella
oli iso sali, jossa pidettiin hautajaisiakin, kun ei vielä ollut
seurakuntakotia tai muutakaan isompaa tilaa siihen tarkoitukseen.
Kun laivoja
oli paljon kuten matkustajiakin, oli laivureilla varaa valita matkustajansa,
esimerkiksi vain uskovaisia. Mutta niin oli matkustajillakin: laivat tunnettiin
huudostaan, ja jos ei kuulunut oikeaa ääntä, mentiin piiloon lepikkoon, kunnes ”oma”
laiva huusi laituria lähestyessään.
Papit
saattoivat pitää pitkiä saarnoja tai kaksi saarnaa, joten joskus kirkonmenot
venyivät. Kun oman laivan toinen huuto kuului, oli parasta poistua ripeästi
vaikka kesken saarnan. Silloin ovet kolisivat; kolmannella kutsulla ei olisi enää
ehtinyt kyytiin.
Laivalaituria kutsuttiin nimellä
RYKI. Laituripaikat, rykipalstat olivat kylän yhteistä aluetta.
Ennen maantieliikenteen valtakautta
Puumalassa toimi useita yksityisiä laivureita:
-Albin
Kontisella oli Rannikko-niminen laiva, joka lähti Kukonharjusta, pysähtyi
Pytärässä, Valtolassa Tuomaanniemessä ja Leukoissa matkalla kirkolle.
-Arvo Martikaisen laiva Serke ajoi kolme vuoroa viikossa linjalla Ankkoinsalo-kirkonkylä. Tilausajoa.
-Matikaisen veljesten laiva Savo lähti Kiukuanniemestä kirkolle. Matikaisella oli pääasiallisesti kirkkotuuri sunnuntaisin, mutta myös tilausajoa. Savo-laivan omistivat aluksi Konstant Kietäväinen ja Juho Matikainen.
-Hjalmar Martikainen Kaarteesta omisti Tuulikki-laivan. Se oli mukana myös Pekka ja Pätkä -elokuvan filmauksissa. Muut laivat: Kerttu, Saimaa, Sotka, Saimaa II (entinen nimi Matti), Sirkka (ostettu Erkki Suhoselta, Kostionniemi).
-Ilmari Markkasen Puumala-laivan kotisatama oli kirkolla. Laiva ei ollut säännöllisessä vuoroliikenteessä, vaan se suoritti pienempiä hinauksia ja tilauskyytejä.
-Matikaisen veljesten laiva Savo lähti Kiukuanniemestä kirkolle. Matikaisella oli pääasiallisesti kirkkotuuri sunnuntaisin, mutta myös tilausajoa. Savo-laivan omistivat aluksi Konstant Kietäväinen ja Juho Matikainen.
Kun Konstant Kietäväisen tytär Santra Kietäväinen meni
naimisiin Emil Matikaisen kanssa, laiva siirtyi Emilille. He asuivat
Närtesalossa, Viljakansaarella. Vuonna 1954 Emilin ja Santran pojat Arvi, Timo
ja Arvo Matikainen ostivat Savon isältään. Syksyllä 1954 veljekset myivät Savo-laivan
Kymi-yhtiölle asuntolaivaksi. Noin viitisen vuotta sitten Savo on jälleen
palannut Matikaisen sukuun. Nyt sen omistaa Arvin tytär Anna miehensä kanssa.
M/S Savo. Kuva Arvo Matikaisen arkistosta. |
-Hjalmar Martikainen Kaarteesta omisti Tuulikki-laivan. Se oli mukana myös Pekka ja Pätkä -elokuvan filmauksissa. Muut laivat: Kerttu, Saimaa, Sotka, Saimaa II (entinen nimi Matti), Sirkka (ostettu Erkki Suhoselta, Kostionniemi).
-Ilmari Markkasen Puumala-laivan kotisatama oli kirkolla. Laiva ei ollut säännöllisessä vuoroliikenteessä, vaan se suoritti pienempiä hinauksia ja tilauskyytejä.
-Arvid Salo
ja hänen poikansa Kietävälästä omistivat Vieremä-nimisen laivan. Heidän laivansa Tähti liikennöi Puumala-Savonlinna -välillä, lisäksi mm. kirkkokyytejä. Myös Esa-laiva oli heidän omistuksessa. Kerrotaan, että Salon veljekset
joskus tarpeen niin vaatiessa ajoivat kesken matkan maihin ja tappelivat.
-Eero Torniaisen Tähti II ajoi mm.
Lintusalosta. Laiva liikennöi säännöllisesti Mikkeli-Puumala-Lappeenranta-väliä. Kirkkokyyti Lintusalosta sunnuntaisin.
Vuonna 1936 kun Tähti-laiva
haaksirikkoutui, ui järvessä pikkutyttöjen riemuksi rinkeleitä!
-Mikkeli-laiva ajoi vuoroa Mikkeli-Puumala-Savonlinna. Laiva ”hurnahti” eli upposi
1960-luvulla.
- Lenni
Montosella oli Saimaa III. Se liikennöi Lappeenranta-Puumala-välillä. Laivan palveluihin kuului matkan ohella tarjoilu. Sitä
hoiti laivurin emäntä. Tarjolla oli myös viinaksia, niin että joskus joillakin
matkustajilla saattoi olla vaikeuksia laivasta poistumisessa. Muut laivat: Sääski ja Onkivesi.
Toivo Kyhyräinen Luukkolasta ajoi Lokki-laivalla kolme kertaa viikossa Luukkola-Niinisaari-kirkonkylä väliä.
-Aatu Reposen laiva Onnenoksa paloi Hätinniemessä. Se on pohjassa vieläkin.
-Sahanlahden Koposella oli siipirataslaiva Siivekäs, ostettu luotsilaitokselta, nimi Kallavesi, muutettu lotjaksi. Papageno-laiva, myöh. Jyske, myyty Enso Gutzeitille, nimeksi tuli Väinö. Koposella oli myös purjelotja, jolla on kuljetettu puutavaraa.
-Viljam ja Alpo Luukkosen laiva oli Unto.
-Pekka Smolander ja Korjander omistivat laivan Teko.
-Kainulainen: Söder.
-Otto Mononen laiva oli Urho.
A. Raunio: Martha
Toivo Kyhyräinen Luukkolasta ajoi Lokki-laivalla kolme kertaa viikossa Luukkola-Niinisaari-kirkonkylä väliä.
-Aatu Reposen laiva Onnenoksa paloi Hätinniemessä. Se on pohjassa vieläkin.
-Sahanlahden Koposella oli siipirataslaiva Siivekäs, ostettu luotsilaitokselta, nimi Kallavesi, muutettu lotjaksi. Papageno-laiva, myöh. Jyske, myyty Enso Gutzeitille, nimeksi tuli Väinö. Koposella oli myös purjelotja, jolla on kuljetettu puutavaraa.
-Viljam ja Alpo Luukkosen laiva oli Unto.
-Pekka Smolander ja Korjander omistivat laivan Teko.
-Kainulainen: Söder.
-Otto Mononen laiva oli Urho.
A. Raunio: Martha
-Seurakunnallakin
oli oma laiva nimeltään Seura, jota ajoi Einar (Lotina) Härkönen. Kipparin lisänimi juonsi
sota-ajoilta: hän kehui olleensa oikein lotinamestari, kun osasi tehdä niin
hyvän lotinan eli läskisoosin. Tämä laiva kuitenkin kuljetti myös
lääkäriä ja terveyssisarta eri kouluille oppilaita tarkastamaan. Mahtoivatko
samalla hoitaa koko kylän/saaren?
-Savonlinna ja Imatra II ajoivat vuoroliikennettä välillä Lappeenranta-Puumala-Savonlinna.
-Kasper
Soikkanen ajoi maitoja kirkolle meijeriin.
-Nikolai Rajantolan
Lea-laivalla toimi Suomen ensimmäinen naiskippari Iiris Rajantola, yksi
laivurin tyttäristä.
-Kaipiainen ja Saastamoinen omistivat laivat Tellervo, Impi, Matador, Murto.
-Taalikaisen moottorialus oli Leena, N. Hulkkonen omisti Wellamon.
-Kaipiainen ja Saastamoinen omistivat laivat Tellervo, Impi, Matador, Murto.
-Taalikaisen moottorialus oli Leena, N. Hulkkonen omisti Wellamon.
Tavararahtia
saapui esimerkiksi osuuskaupan laituriin öiseen aikaan.
1960- ja -70-luvuilla Lauri ”Lassi”
Rytkölä kuljetti taksiveneellään tarpeen mukaan esimerkiksi nuorisoa
Pistohiekan lavalle tansseihin. Rytkölän jälkeen taksiveneajoa hoitivat Pauli
ja perhe Kainulainen.
Yksityisten
pienempien alusten lisäksi oli tietysti isot linjalaivat, jotka saapuivat Puumalan
satamaan kello kolmeksi iltapäivällä Lappeenrannasta, Mikkelistä, ja
Savonlinnasta. Laivojen passaaminen satamassa oli yleinen huvi ainakin
1970-luvulla ja vielä 1980-luvun alussakin.
Muistelot:
Puumalan kirkonkylän Martat 11.2.2010
Ystäväpirtillä.
Muisteloita täydennetty tiedoilla, jotka merkitty muistiin Wennolla pidetyssä perinneseminaarissa 14.9.1991.
Saimaa II- ja Tuulikki-laiva: Rokansalon perinnealbumeista.
Muisteloita täydennetty tiedoilla, jotka merkitty muistiin Wennolla pidetyssä perinneseminaarissa 14.9.1991.
Saimaa II- ja Tuulikki-laiva: Rokansalon perinnealbumeista.
Puunkuljetusta Saimaalla Puumalassa 22.6.2012 |
Sirkka oli Erik Suhosen ,ei Erkki,kuten tekstissä mainitaan . Erik oli isoisoisäni Kostioniemestä.
VastaaPoistaIsä vainaa kerto monet tarinat
VastaaPoistaAiemmin sulkavalaisten Hintsasten omistuksessa ollut tervahöyry Matti sai Jalmari Martikaiselle tultuaa peruskunnostuksen jälkeen nimen Saimaa III. Matkusta-alus Saimaa II tuli Taipalsaaren Höyryvene Osuuskunnalta v. 1932 Kaarteen Martikaisille ollen Jalmarin vanhimman pojan Teodorin nimissä vuoteen 1942, jonka jälkeen se myytiin Kuopioon karjankuljetusalukseksi (Osuusteurastamo). Sieltä k.o laiva Taipalsaaren kautta kiertäen Saimaa -nimisenä päätyi Lenni Montoselle. Sotka -nimistä laivaa ei Jalmari ("Hjalmar") Martikaisella ole ollut. Muita hänellä olleita laivoja oli Vilkas, joka kunnostuksen jälkeen sai nimen Rannikko, myöhemmin Albin Kontisella Kukonharjussa ja nykyisin uuden elämän saaneena Timo Martikaisella Puumalass sekä Ystävä, myöhemmin nimeltään Savo.
VastaaPoista/Suomen kauppalaivastotietokanta laivakortit #4884 ja #3665 sekä suvun perinnetietoa/
Savonmaa-lehdessä 3.11.1928 on ollut juttua Puumalan myllyistä ja kuva Lenni-nimisestä laivasta. Onkohan tästä tietoa?
VastaaPoista