Laivamuisteloita Puumalasta

Kun Puumalassa ei ollut maanteitä, pitäjiltä tultiin laivalla kirkolle toimittamaan kauppa- ja pankkiasioita lauantaisin ja kirkkoon sunnuntaisin. Lauantaisin käytiin myös pappilassa ilmoittautumassa ripille. Monessa talossa kirkolla tarjottiin yösijaa laivoissa kulkeville. Peti tehtiin talon puolesta, mutta matkalaisilla oli omat eväät mukana pajukorissa. Saattoi siitä tulla taloonkin tuliaisia, niin että hyvinkin opittiin tietämään millaisia piirakoita mistäkin talosta tuli pitäjiltä. Nuoriso tuli usein jo lauantaina tansseihin, yöpyi kirkolla ja meni sunnuntaina kirkkoon. Majoitusperheessä ei voinut mennä nukkumaan ennen kuin laivat olivat saapuneet – jos vaikka tulisi yöpyjiä. Esimerkiksi Summasella oli iso sali, jossa pidettiin hautajaisiakin, kun ei vielä ollut seurakuntakotia tai muutakaan isompaa tilaa siihen tarkoitukseen.

Kun laivoja oli paljon kuten matkustajiakin, oli laivureilla varaa valita matkustajansa, esimerkiksi vain uskovaisia. Mutta niin oli matkustajillakin: laivat tunnettiin huudostaan, ja jos ei kuulunut oikeaa ääntä, mentiin piiloon lepikkoon, kunnes ”oma” laiva huusi laituria lähestyessään.

Papit saattoivat pitää pitkiä saarnoja tai kaksi saarnaa, joten joskus kirkonmenot venyivät. Kun oman laivan toinen huuto kuului, oli parasta poistua ripeästi vaikka kesken saarnan. Silloin ovet kolisivat; kolmannella kutsulla ei olisi enää ehtinyt kyytiin.

Laivalaituria kutsuttiin nimellä RYKI. Laituripaikat, rykipalstat olivat kylän yhteistä aluetta.

Ennen maantieliikenteen valtakautta Puumalassa toimi useita yksityisiä laivureita:

-Albin Kontisella oli Rannikko-niminen laiva, joka lähti Kukonharjusta, pysähtyi Pytärässä, Valtolassa Tuomaanniemessä ja Leukoissa matkalla kirkolle.

-Arvo Martikaisen laiva Serke ajoi kolme vuoroa viikossa linjalla Ankkoinsalo-kirkonkylä. Tilausajoa.

 -Matikaisen veljesten laiva Savo lähti Kiukuanniemestä kirkolle. Matikaisella oli pääasiallisesti kirkkotuuri sunnuntaisin, mutta myös tilausajoa. Savo-laivan omistivat aluksi Konstant Kietäväinen ja Juho Matikainen.

Kun Konstant Kietäväisen tytär Santra Kietäväinen meni naimisiin Emil Matikaisen kanssa, laiva siirtyi Emilille. He asuivat Närtesalossa, Viljakansaarella.  Vuonna 1954 Emilin ja Santran pojat Arvi, Timo ja Arvo Matikainen ostivat Savon isältään. Syksyllä 1954 veljekset myivät Savo-laivan Kymi-yhtiölle asuntolaivaksi. Noin viitisen vuotta sitten Savo on jälleen palannut Matikaisen sukuun. Nyt sen omistaa Arvin tytär Anna miehensä kanssa.

M/S Savo. Kuva Arvo Matikaisen arkistosta.

 

 -Hjalmar Martikainen Kaarteesta omisti Tuulikki-laivan. Se oli mukana myös Pekka ja Pätkä -elokuvan filmauksissa. Muut laivat: Kerttu, Saimaa, Sotka, Saimaa II (entinen nimi Matti), Sirkka (ostettu Erkki Suhoselta, Kostionniemi).

-Ilmari Markkasen Puumala-laivan kotisatama oli kirkolla. Laiva ei ollut säännöllisessä vuoroliikenteessä, vaan se suoritti pienempiä hinauksia ja tilauskyytejä.

-Arvid Salo ja hänen poikansa Kietävälästä omistivat Vieremä-nimisen laivan. Heidän laivansa Tähti liikennöi Puumala-Savonlinna -välillä, lisäksi mm. kirkkokyytejä. Myös Esa-laiva oli heidän omistuksessa. Kerrotaan, että Salon veljekset joskus tarpeen niin vaatiessa ajoivat kesken matkan maihin ja tappelivat.

-Eero Torniaisen Tähti II ajoi mm. Lintusalosta. Laiva liikennöi säännöllisesti Mikkeli-Puumala-Lappeenranta-väliä. Kirkkokyyti Lintusalosta sunnuntaisin.

Vuonna 1936 kun Tähti-laiva haaksirikkoutui, ui järvessä pikkutyttöjen riemuksi rinkeleitä!

 -Mikkeli-laiva ajoi vuoroa Mikkeli-Puumala-Savonlinna. Laiva ”hurnahti” eli upposi 1960-luvulla.

- Lenni Montosella oli Saimaa III. Se liikennöi Lappeenranta-Puumala-välillä. Laivan palveluihin kuului matkan ohella tarjoilu. Sitä hoiti laivurin emäntä. Tarjolla oli myös viinaksia, niin että joskus joillakin matkustajilla saattoi olla vaikeuksia laivasta poistumisessa. Muut laivat: Sääski ja Onkivesi.
Toivo Kyhyräinen Luukkolasta ajoi Lokki-laivalla kolme kertaa viikossa Luukkola-Niinisaari-kirkonkylä väliä. 

-Aatu Reposen laiva Onnenoksa paloi Hätinniemessä. Se on pohjassa vieläkin. 
-Sahanlahden Koposella oli siipirataslaiva Siivekäs, ostettu luotsilaitokselta, nimi Kallavesi, muutettu lotjaksi. Papageno-laiva, myöh. Jyske, myyty Enso Gutzeitille, nimeksi tuli Väinö. Koposella oli myös purjelotja, jolla on kuljetettu puutavaraa.

-Viljam ja Alpo Luukkosen laiva oli Unto.
-Pekka Smolander ja Korjander omistivat laivan Teko.
-Kainulainen: Söder.
-Otto Mononen laiva oli Urho.
A. Raunio: Martha

-Seurakunnallakin oli oma laiva nimeltään Seura, jota ajoi Einar (Lotina) Härkönen. Kipparin lisänimi juonsi sota-ajoilta: hän kehui olleensa oikein lotinamestari, kun osasi tehdä niin hyvän lotinan eli läskisoosin. Tämä laiva kuitenkin kuljetti myös lääkäriä ja terveyssisarta eri kouluille oppilaita tarkastamaan. Mahtoivatko samalla hoitaa koko kylän/saaren?

-Savonlinna ja Imatra II  ajoivat vuoroliikennettä välillä Lappeenranta-Puumala-Savonlinna.

-Kasper Soikkanen ajoi maitoja kirkolle meijeriin.

-Nikolai Rajantolan Lea-laivalla toimi Suomen ensimmäinen naiskippari Iiris Rajantola, yksi laivurin tyttäristä.

-Kaipiainen ja Saastamoinen omistivat laivat Tellervo, Impi, Matador, Murto. 
-Taalikaisen moottorialus oli Leena, N. Hulkkonen omisti Wellamon.

Tavararahtia saapui esimerkiksi osuuskaupan laituriin öiseen aikaan.

1960- ja -70-luvuilla Lauri ”Lassi” Rytkölä kuljetti taksiveneellään tarpeen mukaan esimerkiksi nuorisoa Pistohiekan lavalle tansseihin. Rytkölän jälkeen taksiveneajoa hoitivat Pauli ja perhe Kainulainen.

Yksityisten pienempien alusten lisäksi oli tietysti isot linjalaivat, jotka saapuivat Puumalan satamaan kello kolmeksi iltapäivällä Lappeenrannasta, Mikkelistä, ja Savonlinnasta. Laivojen passaaminen satamassa oli yleinen huvi ainakin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun alussakin.

Muistelot:

Puumalan kirkonkylän Martat 11.2.2010 Ystäväpirtillä. 
Muisteloita täydennetty tiedoilla, jotka merkitty muistiin Wennolla pidetyssä perinneseminaarissa 14.9.1991. 
Saimaa II- ja Tuulikki-laiva: Rokansalon perinnealbumeista.

Puunkuljetusta Saimaalla Puumalassa 22.6.2012