KRISTUKSEN HAUTA
Luukkolan kylässä Enso Gutzeitin
maalla erikoinen kalliohalkeama. Aivan tasaisessa kalliossa on noin 7-8 metriä
pitkä, 4 metriä leveä, toisesta päästä leveys 2 metriä. Pohja on aivan
tasainen. Kesäaikana käymisen arvoinen paikka. Läheltä Marniemen tienhaaraa on
paikalle johtanut polku (n. 1 km).
ERIKOISEN MUOTOINEN KALLIO
Kasivuori-nimisen talon maalla
Kiljulan kylässä ainutlaatuinen ja jylhä kallio.
HIIDENKIRNU
Kontilan kylään kuuluvan
Konninsalo-nimisen talon mailla, Lietselän puoleisen rannan kalliossa, takana
jyrkkä vuori.
SIIRTOLOHKARE
Kasivuori-nimisen talon maalla, melko
mahtava möykky.
LÄHTEITÄ
Kolme lähdettä Kontilan kylässä
Konninsalo-nimisen talon mailla.
VUORI JA LUOLA
Torniaisen ja Reposen maitten
välimailla Lintusalon kaupan lähellä on jyrkkäseinäinen Mammosen vuori, siinä
kalliohalkeama, perällä luola. Vuoren päällä suuri irtokivi, ja sen reunan alla
hiidenkirnu. Paikka entisen Mammosen laiturin luona, lähellä on myös korkea
hiekkaharjanne ouranteessa olevine järvineen. Vesi on aikoinaan uurtanut
laskukanavan.
KUOLLEITTEN KARSIKKO
Noin 700-800 metriä Lietveden
sillalta on Aironiemi. Siinä on kuolleitten karsikko: rantakalliolla kasvaviin
petäjiin on hakattu ristejä estämään vainajan henkiä palaamasta takaisin
kotikonnuille.
RAKOKIVET
Noin 8 km Lietveden sillalta
Mikkeliin ja Saarijärven tietä noin 1,5 km. Valtava siirtolohkare
hiekkaharjussa on haljennut kolmeen osaan. Yrjö Kontisen (Lietveden lossari)
mukaan isonvihan aikaan luola olisi ollut piilopirttinä. Hänen ollessaan lapsi
siellä näkyi tulisijan paikka, sieltä löytyi myös härkimen ja puulusikan
kappaleita. Noin 100 metriä kiviltä rantaan on isoja hautoja, ilmeisesti
joitain varustuksia. Yrjö Kontisen veljen, Martti Kontisen talosta noin 300
metriä on Aittavuori, jossa on luola tulisijoineen, myös sota-aikainen
piilopaikka. Martti Kontisen talosta noin 300 metriä on lähde, joka ei koskaan
jäädy. Pohjasta pulppuaa vettä jatkuvasti.
Rakokivet |
KATAJIA
Kiviniemellä Aleks Kiljusen pellon
laidalla on n. 7 m pitkä kataja, paksuus kahden metrin korkeudelta 9 tuumaa.
KARHUNPESÄ
Rokansalon seuduilla Kaarteessa Jere
Martikaisen maalla Keihäsjärven rannalla on vuoressa melko iso luola, jossa
Puumalan viimeisen karhun on väitetty pitäneen pesää.
TUPAVUORI
Noin kilometri Sahanlahdelta Harmaalaan,
oikealla vuoressa entinen piilopaikka.
LEUKOIN KANAVA
Puumalan kirkolta Ummistonvedelle johtava
laivareitti. Viljakansaaren tie ylittää kanavan.
KULTIAISVUORI
Torikonjärven rannalla, komeat
näkymät.
KÄRÄJÄKALLIO
Luukkosenkylän tuulimyllyltä jonkin
matkaa Haapaselälle päin.
KUMMAKIVI
Puumalan ja Ruokolahden rajalla
seitsemän metrin pituinen siirtolohkare, joka lepää kapea-alaisella alustalla
koskettaen tätä vain pienellä pinta-alalla. Valkin kartanosta johtaa kivelle
polku.
SAMMALSILTA
Sammalsilta on alun perin
Kaukas-yhtiön 1930-luvulla rakennuttama rahkamättäistä koottu silta. Sen
tarkoitus oli helpottaa metsätyömiesten kulkua Pitkäjärven yli. Nykyään silta
palvelee Kummakivelle kulkijoita ja muita luonnossa liikkujia.
Sammalsilta |
KUKONHARJUN KANAVA
Venäläisten 1700-luvun lopulla
kaivattama kanava. Liittyy reittiin, johon kuuluvat Käyhkään kanava
Ruokolahdella sekä Telataipaleen kanava Sulkavalla.
Kukonharjun kanava |
VUOLTEENSALMI
Noin 11 km Puumalasta Imatran
suuntaan Kivisillan kohdalta itään. Kahluupaikka entisellä
Imatra-Puumala-tiellä, Kustaa III:n sodan aloituspaikka 1788.
LOKETONONKALO
Loketonvuoren halkeama on noin 10-13
m syvä ja 70 m pitkä. Lokettoon löydät kääntymällä Pistohiekalta
Honkajoentielle. Saarijärven kohdalla viitta opastaa vasemmalle johtavalle
polulle.
KALLIOMAALAUKSET
Kaiken kaikkiaan Puumalasta on
löydetty yhdeksän eri kalliomaalauskohdetta. Uusin maalauslöytö on kesältä 2015.
Vanhin löydöistä on Syrjäsalmi Viljakansaarella,
n. 7,5 km kirkonkylältä itään.
Opettaja Erkki Nurmisen 1960-luvulla keräämää aineistoa.
Kuvat Kirsti Lähdesmäki
Kuvat Kirsti Lähdesmäki
Kultiaisvuori eli Kulteisvuori on Lohijärven rannalla Juvan puolella lähellä Puumalan rajaa.
VastaaPoista