Syyhy oli
syyhypunkin levittämä ihotauti ja tarttui helposti lapsesta toiseen ja aiheutti
erittäin kutiavan ihon. Syyhytaudin parannuskeinona oli, että sauna
lämmitettiin suhteellisen kuumaksi, lasten keho siveltiin pikiöljyllä ja lapset
vietiin vuoron perään löylyyn. ”Ihoa poltti aivan hirveesti”, itku pääsi, mutta
hävisi syyhykin.
Pikiöljyä
saatiin tervanpolton sivutuotteena, myöhempinä aikoina sitä oli saatavana tehdasvalmisteisenakin.
Pikiöljyä ja tervaa käytettiin lääkeaineena vähän tautiin kuin tautiin.
Samoin pirtu
oli lääkkeenä melkein jokaiseen vaivaan. Sitä käytettiin myös eläimille,
sekoitettiin veteen ja annettiin esim. ähkystä kärsiville lehmille tai
hevosille. Ähky tuli eläimille, jos ne ahnehtivat liikaa esim. tuoretta heinää.
Eläimelle määrätty pirtu saattoi tosin usein päätyä ennemmin isännän
”lääkkeeksi”.
Puumalan
apteekissa myytiin Puumala-rommia. Itse asiassa se oli pirtua, johon
apteekkarit sekoittivat muita aineita. Puhdasta pirtua ei saanut myydä, mutta
”yskänlääkkeeksi” sekoitettua ainetta voi myydä vapaasti.
Pajatin-puun kuoret, lehdet ja marjat
keitettiin ja liemi juotettiin hevosille tai lehmille virtsatietulehdukseen.
Tämän lääkkeen sanotaan myös jopa auttaneen vaivaan. (Pajatin on paatsama. Muita vanhoja paatsaman nimityksiä ovat olleet
mm. pajatsi, pajatsin, pajatti).
|
Paatsaman lehdellä paatsamasinisiipi |
Airi Lempiäinen
kertoo, että hän sai lapsena keskelle rintaa palovamman. Joku neuvoi, että sitä
on pidettävä kuumassa, ja niinpä ensin kokeiltiin hellan ääressä kuumentamista.
Tietysti tämä poltti vammakohtaa ihan sietämättömästi. Tämän jälkeen joku
toinen neuvoi, että on jältettävä
perunaa ja vamman kohdalle levitettävä perunajälttiä (jälttää = raaputtaa
lusikalla perunaa tai lanttua). Se lievitti tuskaa jonkin verran, mutta kohtaan
nousi tietysti valtava vesikello. Lääkäriin ei tämän takia menty, ja aikaa
myöten palovamma parani.
Rapa-nimistä
voidesekoitusta oli eräs lääkäri tehnyt itse, kun erään pojan ihottumaan ei
ollut mikään tehdasvalmisteinen voide auttanut. Tämä voide tehosikin, mutta
voiteen ainesosat eivät ole tiedossa.
Kärpäsiä oli
ennen tuvassa paljon, sillä karjanpito houkutteli niitä. Kärpäsiä pyydystettiin
siten, että pannulla paistettiin kärpässieniä ja pinnalle laitettiin sokeria.
Seos pantiin esimerkiksi uunin päälle. Sokeri houkutteli kärpäset aterioimaan ja
sienen myrkky tappoi ne. (Kalle ja Airi Lempiäinen 2017)