Puumalan maatalousnäyttely

Puumalan maatalousnäyttely oli 27.-28.7.1963 ja näyttelyalueena Keskuskoulun tilat, ulkoalueena koulun kenttä ja silloin peltona ollut jääkiekkokaukalon ja kerrostalojen alue Koivutiehen saakka. Peltoalueelle rakennettiin kotieläintilat talkoilla. Talkoovuorot oli jaettu kylittäin ja rakentajia löytyi. Rakenteet saatiin valmiiksi määräaikaan mennessä. Pääravintola sijaitsi keskuskoulun ja Kappalaisen kujan välissä. Juhlalava ja katsomo olivat nykyisen Kansalaisopiston talon kohdilla. Katokset ja muut rakenteet oli suunniteltu siten, että tietyn kokoinen lainapeite sopi katoksi. Tarvittavat peitteet tulivat uusina suoraan Helsingistä. Koulun kenttä toimi koneiden ja muiden laitteiden esittelypaikkana. Koulun sisätiloissa oli kotitalous- ja käsityöosastot.

Lavalla järjestettiin lauantaina avajaisjuhla, jossa näyttelyn avasi maaherra Urho Kiukas. Iltapäivän huippuohjelma oli vesistönylitysnäytös virralla. Tähän esitykseen liittyi myös neljän Fouga Magister -suihkukoneen ylilento matalalla virran yllä.

Seuraavana lavalla oli iltajuhla, jossa juhlapuheen piti yksi Puumalan historian kirjoittaja Matti Pajunen, joka käsitteli puheessaan 1800-luvulla tapahtunutta maatalouden uudistumista. Kevyemmästä osasta vastasi mm. Mauno Kuusisto lauluillaan.

Lauantai päättyi kello 21.00 iltahartauteen ja lipunlaskuun.

Susanna-sika maatalousnäyttelyssä. Kuva Tanja Raivio Facebook-sivustolla Puumalan vanhat valokuvat

 Sunnuntai alkoi seppeleenlaskulla sankarihaudoilla ja siitä siirryttiin kirkkoon jumalanpalvelukseen. Pääjuhlassa tervehdyssanoissaan päätoimikunnan puheenjohtaja Uuno Kiljunen mainitsi seuraavaa: ”Puumalan Maatalousnäyttelyn päätoimikunnan puolesta on minulla kunnia lausua Teidät Herra Tasavallan presidentti ja rouva Kekkonen sydämellisesti tervetulleiksi Puumalaan ja Puumalan Maatalousnäyttelyyn. Me iloitsemme siitä, että olette voineet varata aikaanne kunnioittaaksenne läsnäolollanne näyttelyämme. Puumala on Teille tuttu entisistä vierailuistanne ja ennen kaikkea rouva Kekkoselle lapsuuden ja nuoruuden vuosilta. Tuossa aivan vierellä meille rakkaassa kalmistossa on Teidän ja monen meidän muistojen paikka.

Maatalousnäyttelyn järjestämisen tarkoitus, järjestettiinpä ne missä tahansa, on antaa kunnia menneitten polvien työlle ja tarkastaa tämän päivän saavutuksia, mutta yhtä tärkeää on yrittää katsoa eteenpäin. Jos kenelle, maatalousammatinharjoittajalle tämä on erittäin tärkeää, sillä juuri maatalous on herkkä vaihteluille.

Me puumalalaiset emme ole olosuhteiden pakosta päässeet sellaisiin saavutuksiin, kuin jotkut paremmissa olosuhteissa olevat kunnat, mutta työtä täälläkin on tehty, yritetty eteenpäin ja tuskin tuo huippulukemien saavuttaminen aina on ollut tarpeellistakaan. Meillä on ollut kiviset ja pienet pellot. Meillä on ollut rakentamattomat tiet, jotka ovat asettaneet voittamattomia vaikeuksia maataloutemme kehitykselle. Näihin on ensiksi pitänyt käydä käsiksi, ja paljon onkin saatu parissa vuosikymmenessä aikaan - sitä todistavat valtavat kiviröykkiöt peltojemme laidoilla ja sitä todistavat monet tiet ympäri kuntaamme. Tämä kaikki on luonut pohjan koneiden hankinnalle, meijeritoiminnalle, uusien rakennusten rakentamiselle, karjan uusinnalle ja rikkauksiemme, metsiemme, markkinoimiselle. Näitä kaikkia tehdessämme olemme uskoneet tulevaisuuteen - uskoneet saavamme rauhassa tehdä työtä kotiseutumme ja isänmaan hyväksi.

Me olemme saaneet Luojalta kauniin, mutta karun kotiseudun - sadat saaret ja järvet, jotka huokuvat luonnonrauhaa - ne tajoavat asujalleen, kulkijalleen mielenvireyttä ja ruumiin terveyttä. Monet ovat joutuneet olosuhteiden pakosta jättämään tämän kauniin kotiseutunsa, mutta aina heidän mielensä palaa tänne ja uskon, että he ovat monilukuisena tänään täällä, meidän suurena juhlapäivänämme. Toivomuksemme on, että tämä näyttely yhdistäisi meitä kaikkia niin Teitä arvoisat vieraat, kuin meitä järjestäjiäkin. Samoin toivomme, että saisimme täältä näyttelystä uusia virikkeitä ja uutta innostusta yrittämään aina pidemmälle ja pidemmälle”. Näin Uuno Kiljunen.

Maatalousnäyttelyyn tutustui yli 20 000 henkeä.

Lossit on ollut puumalalaisten ongelma ainaisesti. Puumalansalmen lossi rikkoontui heti sunnuntaiaamuna, onneksi armeijan syöksyveneet kuljettivat lossia väylällä. Lietveden lossi rikkoontui myös sunnuntaina ja vielä iltapäivällä odotti lähes 400 autoa ylipääsyä. Useat kääntyivät pois, koska eivät olisi ehtineet näyttelyyn, vaikka näyttelyn aukioloaikaa jatkettiin kahdella tunnilla. Nimismies Otto Lamponen sanoi näyttelyn palkintojenjako- ja päätöstilaisuudessa mm: Tällaisella pitäjänäyttelyllä on mitä hedelmällisin vaikutus pitäjän elämän kohentajana liikkeellepanevana voimana ja jos milloin, niin aattopäivinä tunsi näyttelyalueella, miten jokainen tahtoi kantaa kortensa yhteiseen kekoon yhteisen asiamme menestykseksi ja onnistumiseksi. Maatalousnäyttely kokonaisuudessaan jää arvokkaana suorituksena pitäjämme historiaan ja sana siitä kulkee vielä jälkipolville.

Koonnut näyttelyn kenttämestarina toiminut Kalevi Pastila Puumala-lehti no 31/1963 ja 38/1963