Karsikkopuilla oma merkityksensä

Karsikko on tarkoittanut kuusta, joka on karsittu pystyyn latvaa lukuun ottamatta.  Sillä oli oma tarkoituksensa kansan elämässä. Tällaisia karsikkoja tehtiin tärkeille apajapaikoille hyvien saaliiden kunniaksi, kalastusleiriin tulleen vieraan kunniaksi tai hautapaikan muistomerkiksi. 

 

Vielä 1900-luvun toisella vuosikymmenellä kasvoi muutamia ikihonkia Kotkatsaaressa talvitien vierellä. Näitä nimitettiin karsikkomännyiksi. Eteläisen saariston asukkailla oli omat viitoitetut talvitiet, jotka yhtyivät Kotkatsaaren rannassa. Näin harjun ylityksessä oli sama tie kaikilla länsivesien takaa tulevilla. Kaikkien käytössä olivat myös karsikkomännyt.

Kun hautaussaatto pysähtyi mäntyjen kohdalle, ruumista kuljettanut hevosmies otti puukon ja teki ristin männyn kaarnaan. Muitakin kuvioita on puihin tehty. Kaikille kuolleille ei merkkiä tehty, ainoastaan isännille tai emännille. Merkkien tarkoitus oli estää vainajia ikävöimästä kotitanhuville.

1900-luvun jälkipuoliskon lopulla Enso Gutzeit, joka omisti Kotkatsaaren, kaatoi karsikkohongat. Ne muuttuivat tukeiksi, lankuiksi ja laudoiksi matkaten maailmalle. 

Maijasalmen rannalla, missä Katajalahti alkaa muuttua Naistenvedeksi, kohoaa vedestä jyrkkä vuorenseinämä. Jos tätä seinämää tarkastelee lähemmin, huomaa siinä kymmeniä, ehkä satoja ristejä kiveen hakattuna. Paikka on Karsikkovuori. Tämän vuoren kohdalla hakattiin nimikirjaimet ja vuosiluku, toisinaan vain risti ja otettiin karsikkoryypyt.

Useiden vuosikymmenien aikana siihen tehtiin näitä merkkejä, ensimmäiset lienevät jopa parinsadan vuoden takaa, viimeiset 1900-luvun puolelta. 

Toinen tärkeä kuolleitten karsikko on 700-800 metriä Lietveden sillalta, Aironiemessä. Rantakalliolla kasvaviin petäjiin on hakattu ristejä. Kun osa Anttolasta vielä kuului Puumalan kuntaan, Anttolan kuolleet haudattiin Puumalaan. Tie kulki paikan ohitse ja vainajaa kuljetettaessa hakattiin puuhun risti. Kerrottiin, että vainajan henki pyrkii takaisin kotikonnuille, mutta risti petäjässä esti sen pääsyn takaisin. Paikka on Puumalan Kontilan kylässä Korpikallion maalla.

Sana karsikko on säilynyt nykypäivään saakka paikan- tai sukunimissä.

Lähteinä Suomalainen paikannimikirja, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007 sekä Puumala-lehden artikkelit 13.10.1966 ja 18.9.1986 ja Erkki Nurmisen keräämä aineisto.