Sanontojen aiheena tällä kertaa rakkaus, seurustelu, avioliitto, syrjähypyt:
Akka on ku
kuttu. Jossei pahhoo tie nii se ainakii aatteloo.
Ei jiä
uamurusko satamata eikä morsiame itkut itkemätä.
Ei nii
vanhaks tyttönä, ettei kylläksee akkana.
Ei rakkaus
matkoja mittoo.
Ei rakkaus
oo mikkää potatti.
Ei savuva
ilema tulta.
Ei se koera
toese koera hännäle pole.
Ei sian
kiel, ei matteen maksa, ei mikkää oo nii hyvvee ku nuapuripoja kans naemine.
Ei uutta
entise ollessa.
Eihä se
vittu vihkien parane.
Elä ajassa
aekoo myöte, miehe myöte miehelässä.
Elä hipelöe,
kopeloe kunnola.
Enne kapa
kirppuja kytköö ku kaks rakastavaesta vahtii.
Enne kesä
lehmättä ku joulu akatta.
Enne vahtii
kapallisen kirppuja ku uskottoman akkansa.
Himot ne on
hiirelläkkii, tunteet diakonissala.
Hyvät
hylkii, pahat pyrkii, huonoja en huoli.
Hyvät naijaa
naapurii, pahat pittää peräle. (pittää= pitäjän)
Johonniiha
se käöpä yhtyy, sittasontiainekkii seipääsee.
Jos ei oo
heiliä helluntaina ni ei koko kesänä.
Jos ei oo
heiliä helluntaina, ei huolta koko kesänä.
Jos ei oo
onnea pelissä, on onnea rakkauvessa.
Jos haluat
menettää ystävän, lainaa hänelle rahaa.
Kaeno mies
ei sua kaonista akkoo.
Kahen kaoppa
kolomanne korvapuusti.
Kahvi
kuumana, tyttö nuorena.
Kaikkia
muuta ihmine kattuu, muttei nuoena naimistaa.
Kaks on
pahhoo mualimassa, paha akka ja kova pakkane.
Kannaaha se
koetuu mitä kukko nokkii.
Ketä kilevan
kihlataan, sitä ei vihile viijä.
Kiitä ilemoo
iltasela, akkoo aamusela.
Kipinästä se
tul syttyy.
Kolomas
pyörä vaunussa on liikoo.
Ku kuolis
tai naetaes tae piäsis rikkaa talo siaks.
Ku on akka
puhemiehenä, ni on piru perämiehenä.
Ku ottaa piene
aka, suap pahhoo mahollisimma vähä.
Kyllä
sokiakkii kana jyvä löytää.
Kylä akat
kuuluttaa, vessae vihkii.
Leikki
leikkinä mut pylly poes tyynyltä.
Luonto se
on, joka tikanpojan puuhun vettää.
Lähti
klimpissä ku Puumalan likkojen piikuus.
Mies tulloo
räkänokastakkii, muttei tyhjän naorajasta.
Milläs sitä
rakkauttaa näöttää, jos ei oo kahviakkaa.
Mistäs pahat
akat tulloo ku hyvistä tyttäristä.
Mitä
serkumpoo sen herkumpoo.
Mitäs
poekamies akala tekköö, ku ei oo muutakaa perettä.
Naimisissa
olo ei ole este vaan hidaste.
Nauru
nuorentaa, rakkaus kaunistaa.
Nuorena
naemisii et kerkiää kaua katua.
Nyt on
taulule tultava juu tai ei, sano Reinikaese Antti kosiessaa.
Oma laps on
laps, mut lapsen laps on vielä lapsempi.
Onnen tunnet
etsiessä, vaan et sitä löytäessä.
Onni ei oo
pysyvä olotila.
Orriilehan
ne tammatkii potkii.
Pahhoo
mahollisimma vähä. (pieni vaimo)
Pakkoha se
on sopia ku on hiät pijetty.
Parempi
tossun alla ku taevasalla.
Pata
kattilaa soimaa, musta kylki kummallakkii.
Pien riita piristää.
Pittää ku
kukkasta kämmenellää.
Poes alta
akkavalta, muutaa ukko sänkyn alta.
Pojat ommoo
perettä, tyttäret vierasta väkiä.
Puhalletaan
sammaan hiileen.
Rakkaus on
ikuista, kohde vain vaihtuu.
Rakkaus on
ku tuhkarokko: se iskee meihin kaikkiin, mutta menee kyllä ohitse.
Rakkaus on
mielikuvituksen voitto älystä.
Rakkaus on
väkevä kuin kuolema.
Sanasta
miestä, sarvesta härkää.
Se on kehno
akka joka ei yhtä miestä elätä.
Se on mun
sano Eenokki akkoosa.
Siinähä se
eikä minniime persiissä. (esine löytyy)
Sovassa ja
rakkauvessa on kaekki keinot luvallisia.
Suhde, joka
ei perustu luottamukseen, ei voi onnistua.
Suu ei kulu
suuvellessa eikä käs kättä antaessa.
Syvämen
kyllyydestä suu puhhuu.
Talavi ei
mää tavottaa eikä akkoin tora itkemätä.
Tyttö monen
kosima on ku väljähtynyt kalja.
Tyttö monen
kosima on kuin väljähtänyt kalja.
Uupuu se
hyväkii hevone ja leppyy se äkänennii akka.
Vakka
kanteese valihtoo.
Vanha
rakkaus ei ruostu.
Vanha suola
janottaa.
Vertaeset
vertaesiiaa, piiat renkit toesiaa.
Vie sie, mie
vikisen, oo vievinnäes väkisen.
Yhäti eukko
rumenoo, mikäli ilta pimenöö.
Yks tykkee
tyttärestä, toene tyttäre äetistä.
Ympäri
käyvää, yhtee tullaa.
Äet neuvo
tytärtää: Elä ota rikasta eläkä kaonista miestä. Rikkaus hupenoo, kaoneus
katovaa, mut rummuus sen kun lissääntyy.
Kerännyt Pirkko Ihanamäki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita omia muistojasi vaikka kommentteihin! Kaikki tieto tervetullutta.