Aune Reponen kertoi entisajan puumalalaisista ruuista. Jotta murrekin jäisi talteen, puhe on litteroitu sellaisenaan poistaen vain ylimääräisiä täytesanoja. Murre Miettulan-Rokansalon suunnalta:
Tuo Nurhose Alpo, miä kerra kysy häneltä, hää ol syntynä 1912 ja kuollu -86 .. nii miä Alpolta kysyn sitä että mitä teillä syötii, nii hää sano ett, nii ku talaveaikaa, nii se ol aina hyvi ussei perunalaatikko. Se tehtii, kato uunii laitettii, perunat viipaloitii, jos ol kalloo, nii siihe pantii kalloo kans, ja sitte, ainaki äit teki vehnäjauho-vessuurusta. Ja sitte ne silavaviipaleet piäle. Ja sit sipuliviipaleet, nii se ol yleine semmone ehkä.
Ja sit se ol se lihakuppi uunissa ja
perunoita.
Ja sitte
rieska, sehä on Puumala perinne…, se tattarrieska tai ohraryynistä.
Maitokaalikeitto:
Joka syksy ku saatii kualia, äit halus tehhä maitokualii. Kaalit vissii
keitettii ja siihe laitettii maitoo. Se ol vähä nii ku kesäkeittotyylistä, mut
se ol kaalista.
Tappaiskuali:
Nii se ol se joka syksyne. No se ol kaho
ku lammas teurastettii, nii siitä lihasta keitettii niiku tavalline vettee
kaali, lampaanlihhoo ja kaalia. Äit vielä käytti siinä vähä perunata ja kyllä
siinä ehkä suatto olla vähä porkkanata niiko nykyjääki, ja sitte siihe pantii
lampaanmaksoo, ja sitte sitä tehtii niitä makkaroita.
Ne
makkaratki tuli siihe keittoo ja ne makkarat tehtii sillee, että puhistettii ne
suolet sillee että ne pestii puhtaaks kaltattii ja sit pantii solomuu piähä, ja
siihe pantii suole sissää sitte , tuota, oliks se ruisjauhoa ja suoloo ja
täytettii suolet sillä. Se ol vissii ruisjauhoki vähä keitettyä – oisko se ollu
– koska sitte ku tehtii se makkara, nii sitte ne paistinpannulla ruskistettii
ja sit pätkittii. Se oli mahottoma hyvvee sitte. Ne oli ne makkarat hyviä.
Uunjuusto: syötii
sokerin ja maijonkaa, ehkä kanelia nykyjää.
Sakkeerokka:
No sakkeerokka, se ol hyvvee. –No kato nytte. No nykyjää on keksitty että pannaa
herneet likkoo yön yli ja keitetää ne herneet kypsäks ja sitte se suurustettii,
miä oletan, oisko se olna ruisjauholla, se ol nii ku puurova, mut se ol hirmu
hyvvee. Ja maijon ja sokeri kaa sitä syötii.
Hapanmämmi: Mutta
sitte oli se hapanmämmi. Miäkii muistan ku pappo-vainoo kuol -49. Pappo-vainoo
aina kysy että pittää tehä hapanmämmiä. Ja se tehtii taikinatiinuu,
ruistaikinatiinuu. Miä muistan… täytyy sanova että miun on hirmu vaikee sanoa,
mutta vettähä siihe pantii ja sit siihe tuota, tehtii siitä semmone taikina ja
härkimellä sekotettii.
Mämmi:
Pannaa kattilaa vettä ja sitte kuumennettaa ei semmoseks liia kuumaks ja siihe
riputellaa ruisjauhoja ja mämmimaltaita ja … s´ei soa kiehuva, ja pannaa
hellanreunale että se imeltyy, nii ku perunalaatikko, imelletty perunalaatikko,
samalla lisättii vähä jauhova ja sit se tuota, sehä viep monta tuntia, se soap
imeltyä ja sitte sitä keitetää ja se on vielä hirvee pahhoo palamaa pohjaa.. ja
sit ku se on keitetty, nii sit se vatkataa ja sitte pannaa uunii.
Tehtiinkö
veriruokia teurastuspäivänä?
–Voi
veikkone, veripalttua. Tietysti verilettujakkii, mutta ku ol isot perreet, nii
sehä veripalttu tuli helepommin. Taikina sama ku letuissa mutta lasketaa vua
pellille. Sehä ol tuota paksua, nii uunissa. Olha se hyvä, puoluka kansa. Siihe
pantii jauhoja, oisko olna ruisjauhoja, mutta siihe ruskistettii
sianlihasilava. Ja missä ol vähä lihhooki vissii ja se ruskistettii pannulla ja
pantii sit siihe veripaltu sissää. Ja pantiikoha siihe hiuka sipulia? On vähä
miusta, miul on sellane kuva…
Juoma?
Kaljaa tehtii. Isot perreet
heinätekoaikaaki, nii pitihä sitä olla juomista.
Lempiruoka?
Ehkä se ol marja-puolukkapuuro, siihe
laitettii ruisjauhova. Ja vielä jos se ol marjamämmiä, joka tehtii uunissa.
Ja perunalaatikkoki on hyvvee, kalana
vaikkapa matikka tai muikkuja.
Aune Reposen (synt. 1939) haastattelu
17.3.2016 Kirsti Lähdesmäki
