Ei värilä oo
väliä kuha on punane.
Eihä millää
oo nii hyvä istua ku persiillää, sano Matise Arttu, ku talakoessa
ojapientareela istu.
Eihä se
paljo paena jos ei lämmitäkkää.
Eihä se
vittu vihkii parane.
Elä hyvä
ihmine ojjaa mää, sano entine akka ku lehmee taluttti.
Elä kissoo
kiitä enneku hiiri on sen hampaessa.
Hyllyy ku
Puumala tytö tavara.
Hyvä kello
kauas kuuluu, paha vielä paremmi.
Itku
pitkästä ilosta pieru kauan naorusta.
Jala alla
käyvessä, pöyvän alla syyvessä.
Jokkaene
taaplaa tyylillää, Koivisto Lassikii Lyylillää.
Jos miusta
aeka jättää, ni eihä siinä hyvä häviä eikä kaunis katoa.
Joulu ei oo
ku kerra vuuvessa, mut juhannus joka vuos.
Joulu
juhlista jaloin, pikkujouluista nelikontin.
Jukuraene ja
mukuraene ku Lajun Rietu pieru.
Juo ite sun
kahvis, sano mummo ku ol kuus kupillista juona.
Kaek muu
tuoksuu, paska haesoo.
Kaekista
aotoesta tulloo vanhemmite ooppeleita.
Kaekki
kissat on pimmeessä mustia.
Kaks on
viittä kymmenessä, kymmene kymmentä saassa.
Kasj suap
mitä se naokuu. (Kasj=kissa).
Kattia kans
sano mummo ja pani sian lihamyllyy.
Kiitos
kappista, kappi loppu, sano poeka ku jäe kylässä ilema kahvia.
Kirjava on
korree, harmaa hyvännäköne.
Konneita
konneita, sano mummo hohtimia.
Ku tänä päevänä
sattaa ja huomena sattaa, se on kaks sattaa.
Kus kuivaa,
paska murenoo.
Käöp
ristiveto ko Puumala hautuumuala.
Luojan luoma
värihän se on punanenkii.
Luppauksen
voep rikkoa koskematta siihe.
Lyhyestä
virsi kaunis.
Mänköö
syttee tae savvee.
Narisoo ku ruotimummon
takapuoli.
Niin metsä
vastaa kuin sinne huuvetaa.
Näe haoskoo
ei olna ko sillo ku anoppia naarattii.
Näpit pois
välistä ettei tarvii älistä.
Oksat poes
ku suutarin joulupuusta.
On
kahenlaesta tuuria, huonoa ja erittäin huonoa.
On tyyntä ku
myrskyn edellä.
Pittää ku
pierua perskolossa.
Porukkata ko
helluntae-epistolassa.
Puulha puu
paekataa, sano Torpan Kalle-Jussi.
Reikiä täönä
ku vanha kalaverkko.
Sama paska
mutta eri paketissa.
Se on iha
sama, ei veistä vällii.
Se on kaikki
kaikessa.
Se on
vientiä eikä nokitusta.
Se on yhtä
tyhjän kanssa.
Seinät poes
ja piano sissää.
Suat kymmene
pistettä ja papukaijamerkin.
Suo sielä
vetelä tiälä, eikä kuivoo missää.
Suutari
pysyköö lestissää.
Tarkotus
pyhittää keinot.
Tasan ei käö
onnen lahjat.
Tiukka on
hyvä olemassa, mut ei oo väljän voettanutta.
Tosi ku vesi
ja pittää ku seola.
Tottuus ei
pala tulessakkaa.
Tulloo se
hiir pappilaakii.
Tuurilla ne
laevatkii seiloo.
Tyhjästä on
paha nyhjästä.
Tyynessä
veessä ne kalat kuttoo.
Usko ileman
tekoja on kuollut.
Usko pittää
vuoria paikallaa.
Vaekeet ku
tervan juonti.
Vaekenemine
on myöntymise merkki.
Veri on
vettä sakiampaa.
Vierivä kivi
ei sammaloidu.
Voe hyvät
ihmiset ku miula ei oo housujakkaa, sano entinenkii ämmä ku järvee putos.
Voe miun
persettäin ku on kahtena kappaleena ja paljaasta tavaran vähhyyvestä.
Yhtä sitte
puuttuu sano piru, ku sieluja laski.
Yhtä tyhjän
kanssa.
Ylpeys käöp
lankeemukse eelä.
Ylöpeestä
ihmisestä sanotaa, et se luuloo olevaase paremmasta perseestä.
Yrittänyttä
ei laiteta.
Kerännyt Pirkko Ihanamäki
