Sutkauksia, sanontoja, ajatelmia

 Ei värilä oo väliä kuha on punane.

Eihä millää oo nii hyvä istua ku persiillää, sano Matise Arttu, ku talakoessa ojapientareela istu.

Eihä se paljo paena jos ei lämmitäkkää.

Eihä se vittu vihkii parane.

Elä hyvä ihmine ojjaa mää, sano entine akka ku lehmee taluttti.

Elä kissoo kiitä enneku hiiri on sen hampaessa.

Hyllyy ku Puumala tytö tavara.

Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä paremmi.

Itku pitkästä ilosta pieru kauan naorusta.

Jala alla käyvessä, pöyvän alla syyvessä.

Jokkaene taaplaa tyylillää, Koivisto Lassikii Lyylillää.

Jos miusta aeka jättää, ni eihä siinä hyvä häviä eikä kaunis katoa.

Joulu ei oo ku kerra vuuvessa, mut juhannus joka vuos.

Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista nelikontin.

Jukuraene ja mukuraene ku Lajun Rietu pieru.

Juo ite sun kahvis, sano mummo ku ol kuus kupillista juona.

Kaek muu tuoksuu, paska haesoo.

Kaekista aotoesta tulloo vanhemmite ooppeleita.

Kaekki kissat on pimmeessä mustia.

Kaks on viittä kymmenessä, kymmene kymmentä saassa.

Kasj suap mitä se naokuu. (Kasj=kissa).

Kattia kans sano mummo ja pani sian lihamyllyy.

Kiitos kappista, kappi loppu, sano poeka ku jäe kylässä ilema kahvia.

Kirjava on korree, harmaa hyvännäköne.

Konneita konneita, sano mummo hohtimia.

Ku tänä päevänä sattaa ja huomena sattaa, se on kaks sattaa.

Kus kuivaa, paska murenoo.

Käöp ristiveto ko Puumala hautuumuala.

Luojan luoma värihän se on punanenkii.

Luppauksen voep rikkoa koskematta siihe.

Lyhyestä virsi kaunis.

Mänköö syttee tae savvee.

Narisoo ku ruotimummon takapuoli.

Niin metsä vastaa kuin sinne huuvetaa.

Näe haoskoo ei olna ko sillo ku anoppia naarattii.

Näpit pois välistä ettei tarvii älistä.

Oksat poes ku suutarin joulupuusta.

On kahenlaesta tuuria, huonoa ja erittäin huonoa.

On tyyntä ku myrskyn edellä.

Pittää ku pierua perskolossa.

Porukkata ko helluntae-epistolassa.

Puulha puu paekataa, sano Torpan Kalle-Jussi.

Reikiä täönä ku vanha kalaverkko.

Sama paska mutta eri paketissa.

Se on iha sama, ei veistä vällii.

Se on kaikki kaikessa.

Se on vientiä eikä nokitusta.

Se on yhtä tyhjän kanssa.

Seinät poes ja piano sissää.

Suat kymmene pistettä ja papukaijamerkin.

Suo sielä vetelä tiälä, eikä kuivoo missää.

Suutari pysyköö lestissää.

Tarkotus pyhittää keinot.

Tasan ei käö onnen lahjat.

Tiukka on hyvä olemassa, mut ei oo väljän voettanutta.

Tosi ku vesi ja pittää ku seola.

Tottuus ei pala tulessakkaa.

Tulloo se hiir pappilaakii.

Tuurilla ne laevatkii seiloo.

Tyhjästä on paha nyhjästä.

Tyynessä veessä ne kalat kuttoo.

Usko ileman tekoja on kuollut.

Usko pittää vuoria paikallaa.

Vaekeet ku tervan juonti.

Vaekenemine on myöntymise merkki.

Veri on vettä sakiampaa.

Vierivä kivi ei sammaloidu.

Voe hyvät ihmiset ku miula ei oo housujakkaa, sano entinenkii ämmä ku järvee putos.

Voe miun persettäin ku on kahtena kappaleena ja paljaasta tavaran vähhyyvestä.

Yhtä sitte puuttuu sano piru, ku sieluja laski.

Yhtä tyhjän kanssa.

Ylpeys käöp lankeemukse eelä.

Ylöpeestä ihmisestä sanotaa, et se luuloo olevaase paremmasta perseestä.

Yrittänyttä ei laiteta.

Kerännyt Pirkko Ihanamäki