Elämänohjeita ja ravinto-oppija Savosta

Puumalalainen runoilija Eeva Ikonen on kirjoittanut vaihteeksi ruokarunon. Runo julkaistu ainakin Puumala-lehdessä vuonna 1984:

Elämänohjeita ja ravinto-oppija Savosta

Joka kolokasta Suomi on sopiva mua, hyvä kaekkii o asuva tiälä. Et syntymäpaekkoes valita sua,  seo reknattu Korkeimma piälä. Joka ilemasuunnala ommoo lie muammuotova, immeise mieltä,  eikä toesiise puhheesta selevee tie, niin paljo se muuttaa kieltä. Mutta nyt minä haluva huastella ja kehuva vua Savommuata,  joka tiälä o syntynä, kasvana, tätä unneottoo ei suata. Tää o kaekelta kantilta parraenta mitä mualima piältä voep löytee ja sitte, jos huastetaa ruuvvasta,  ei ne turhii perästä töytee. Etkä mistää löytäne muuvalta tätä oekeeta tunnelmata,  ku tappoot immeiset rannalta, täös tuoreita muikkuja pata. Ja se muikun pyyntö, se aenannii o ressistä vappaata hommoo,  kalavehkei kansa ku käpsehtii, seo aena, ku pitäsit lommoo. Ne muikut o jokkaese herkkuva, joko suoloot tae savustat niitä. Jos uottelet muuvalta serkkuva, varroo paljo, vähät ei riitä. Sen tiijjä, jos Saemaale varsinnii suap muikkuverkkova heittee,  ni suarii kuppeile, laeneisii,  voep mualima kolohut peittee. Meilä vielä o säelynä ennallaa ne oekeet otraset puurot ja nuapur ku rieskasta ilemottaa,  ei kuhule olla kuurot. Kokkelmaetoo rieskan ku valamistaa seo parraenta immeise muonoo,  jos verreis o huono ja heikottaa, tie rieskoo ja muutokse huomoo.

Jos jonnii kansa o kahnaosta,  tae sulla o harmija muuta, sillo rieskoo oes hyvä kokkeilla,  sillä kohennat hankala suuta. Mutta rasvapuuro, se kuitennii iha lappaa kieleltä sannoo, sito immeiset naottina ennennii, kaek joulit se kohalle pannoo. Ja ne imelät rokat ja herkut muut iha vettä jo kielele lykkee, ku ne kunnola syntyy, o makkeena suut,  -vanha väk niistä aennae tykkee. Eväsruuvasta millo jos tarvista kalakukko voep puutetta poestoo ja syntyy se kukko myös lantusta, eikä ohjeita tarvihe toestoo. Tiältäpäe suap sanova terveiset niile ravintoviisaele asti, että meilä o sapuskat entiset: Läski, muikut, potut ja kasti. Että tulokee immeiset muuvvaltae näetä Savommua rantoja kohti. Tiältä monet jo sellaset evväät sae, että takasi tulla hyö tohti. Eeva Ikonen