Luukkolan alueen nähtävyyksiä

Luukkolan koulun opettaja Erkki Nurminen keräsi koko elämänsä kaikenlaista historiallista perinnetietoa paikoista, ihmisistä ja tapahtumista.  Luukkolan koulupiirin alueelta hän on merkinnyt muistiin mm. tällaisia paikkoja ja niihin liittyvää tietoa ja tarinoita:

1.     Niinisaaren eteläkärjessä Kaukaan maalla tasaisen kallion päällä on kolme hiidenkirnua parin metrin etäisyydellä toisistaan. Suurimman syvyys on 73 cm ja halkaisija 60 cm. Toisen syvyys on 70 cm ja halkaisija 57 cm. Kolmas kirnuista on oienin, halkaisija 52 cm ja syvyys 52 cm. Kirnut sijaitsevat Kalle Ruokolaisen talosta kaakkoon noin 500 metrin päässä. Helppo löytää, koska ovat kallion korkeimmalla kohdalla.

2.     Naistenveden Maijasalmessa on jyrkkä kallioseinä. Paikkaa kutsutaan karsikkovuoreksi. Sijainti on Luukkolasta ja eteläisestä saaresta tulevan talvitien varrella. Kun ennen vanhaan hautajaissaatto hevosilla ylitti Naistenveden, pysähdyttiin Karsikkovuoren kohdalla, jolloin muutamat miehet mukana tuotujen työkalujen avulla hakkasivat kallion sileään seinään vainajan nimikirjaimet, ristin ja vuosiluvun. Näitä näkyy vieläkin kalliossa. Vanhimmat merkit ovat 200 vuoden takaa. Viimeiset nimikirjaimet ovat MK (Mikko Kyhyräinen) ja KS (Kalle Suomalainen). Hakkaajat saivat palkaksi viinaryypyn. Tämän jälkeen jatkettiin matkaa. Paikka näkyy ns. Kaivannon kohdalla järven vastarannalla. (Tiedot on saatu Alpo Suomalaiselta ja Albin Luukkoselta 1950-60-lukujen vaihteessa).

3.     Sorniemessä n.1½ km talosta sijaitsee Karhuvuori. Se lienee saanut nimensä siitä, että siellä on luolassa asunut karhu. Vuoressa on kolme suurempaa luolaa, jotka ovat syntyneet siten, että kalliohalkeamaan on vierinyt kiviä. Suurin luolista on noin 11 m pitkä, 2 m korkea ja ½-1 m leveä. Toinen 6 m pitkä, 2 m korkea ja ½ m leveä. Kolmas on näitä pienempi. Muitakin luolia – tosin pieniä – vuoresta löytyy. Luolissa on ennen vanhaan keitetty pontikkaa.

4.     Karkian tieltä Marniemen tienristeyksen läheltä lähtee polku. Noin kilometrin päässä on Kristuksen haudaksi nimetty halkeama tasaisessa kalliossa. Hauta on tasaseinäinen suorakulmaisen särmiön muotoinen, pituus 11 m 30 cm, leveys n. 2 m ja syvyys 4 m. Paikka on ollut jo vanhastaan tämän niminen, mutta kukaan ei ole tiennyt, mistä nimi johtuu.

5.     Karkiassa sijaitsee pitäjän vanhin toimintakuntoinen vesimylly. Karkian myllyn omistaa Lempiäinen. Ensimmäinen mylly oli ns. jalkamylly 1700-luvun lopulta. 1800-luvun alussa mylly muutettiin vesiratasmyllyksi ja 1906 turbiinimyllyksi. Mylly on mielenkiintoinen harvinaisuus, jota talonväki mielellään esittelee, kunhan ennakkoon sovitaan.

6.     Aution Lammassaaressa on siirtolohkareen alla luola, jossa vesilläliikkujat ovat pitäneet sadetta. Luolan pituus on 8 m, leveys 2 m ja korkeus 1-1½.

7.     Niinisaaren Eteissaaressa sijaitsee kaksi omituista kivikasaa. Kummassakin on ladottu kiviä n. 2½ m halkaisijaltaan muodostettuun kehään. Sisälle on järjestykseen ladottu pienempiä kiviä. Kasojen korkeus on noin 20 cm.

8.     Kylliönjärven Suursaaressa on täällä päin harvinainen lehmusmetsikkö, jossa on yli 50 lehmusta sekä muutama tammi. Saaren kasvillisuus poikkeaa muutenkin ympäristöstään. Paikkakuntalaiset eivät tiedä, miten kasvillisuus on alkunsa saanut.

9.     Mättölän kylässä Ruokolahden rajalla on Taivaanmäki-niminen mäki, jonka nimeen liittyy erikoinen tarina. Mäki on niin korkea, että sen laelta on vain lehmän hännän mitta taivaaseen. Talvella korkeitten hankien aikaan tiaiset käyvät mäen laelle hangelle selälleen makaamaan ja raapivat varpaillaan tähtiä.

10.  Niinisaaren eteläkärjessä Hietaniemellä on ennen ollut laivojen tuulenpitopaikka. Tuulisena aikana tukkitookia vetävät laivat joutuivat pitämään tuulta saaren suojassa joskus useitakin päiviä. Tällöin laivamiehet maalasivat rannan kallioon laivan nimen, päivämäärän ja vuosiluvun. Nimiä kalliossa oli kymmenittäin. Aika on kuitenkin maalaukset hävittänyt.

11.  Puumalan ja Ruokolahden rajalla Suur-Saimaalla on Patasaari ja Patasalmi, erittäin kaunis paikka. Salmesta purjehtivat ennen laivat Käkövedelle, mutta aikojen kuluessa Saimaa on työntänyt salmen lähes täyteen hiekkaa ja nyt salmesta matalan veden aikaan pääsee läpi tuskin soutuveneelläkään. Nimensä salmi on saanut padasta, hiidenkirnusta kalliossa. Sen syvyys on noin 50 cm ja halkaisija 70-80 cm. Lähellä on myös Hulniemen vuori, korkeus noin 30-40 cm. Järvenpuoleinen sivu on jyrkkä, ylös pääsee kuitenkin siksak-polkua. Hienot näköalat Saimaalle, noin 40 km aavaa Saimaan selkää.

12.  Karkiahiekalta Aveliiniin johtavan tien varrella mäen puolivälissä on Leppuukivi, mäen nimi on Leppuukivenmäki. Paikalla on ollut hevosrahtitie Vanhaan aikaan. Kun torpparit kävivät Karkian myllyssä jauhattamassa viljaa, he palatessaan lepäsivät leppuukivellä, siitä nimi; eihän torppareilla hevosia ollut. Myös kirkkomatkan kulkijat lepäsivät samalla kivellä.

13.  Livunniemellä Puumalan ja Ruokolahden rajalla on saari nimeltään Herasaari. Alkuperäinen nimi on kuitenkin ollut Herrasaari. Nimi johtuu siitä, että saareen on Isonvihan aikaan haudattu korkea-arvoinen sotaherra. Mihin hänet saarella on haudattu, ei perimätietoa.

14.  Niinisaaren Liimattalan puolella sijaitsee niemen kärjessä korkeahko, sileä kallio. Niemeä nimitetään Meikkaniemeksi. Tarinan mukaan on tältä kalliolta sodan aikana venäläinen kasakka ratsastanut takaa-ajettuna järveen ja sinne hukkunut. Samaiseen niemeen on perimätiedon mukaan myös haudattu sotilaita ja hautapaikka on vieläkin näkyvissä. Haudan kohdalla ei näet vieläkään kasva puita.